Tšhomišo ya Dilwantšhaditwatši, Mašalela, Boitšhireletšo le Taolo go Makala a Tšweletšo ya Dijo le a tša Temo, Tanzania

Tšhomišo ya Dilwantšhaditwatši, Mašalela, Boitšhireletšo le Taolo go Makala a Tšweletšo ya Dijo le a tša Temo, Tanzania

Abstract

Diphetetšo ka moka di ka alafega ge fela e le gore ditwatši tša phatlalatšo ya bolwetši di ka hlaselwa ke dilwantšhaditwatši.

Kelo ye e hlatlogilego yeo ka yona dilwantšhaditwatši di thomago go se sa šoma ka tshwanelo ke kotsi yeo e lebanego le lefase ka bophara ya tlhobaelo ye e oketšegago yeo e nago le matšhošetši a go gomišwa ga tšhomišo ya dilwantšhaditwatši tše di nago le mohola go taolo ya bolwetši.

Nyakego ye e hlatlogilego ya dijo tše di tšwago go leruo, kudukudu mae, nama le maswi e hlotše gore go be le maatlafatšo le mananeo a tšweletšo ka nepo ya kgwebo moo tšhomišo ya go feta tekanyo le tšhomišompe ya dilwantšhaditwatši di ka bonagalago.

Dilwantšhaditwatši, tšeo di swarwago le go šomišwa ke balemirui le bahlokomedi ba leruo bao ba sego ba hwetša thuto ya maleba, di ka ikhwetša di lebagane le dilekanyo tše e sego tša maleba, tšhomišompe, ditirišo tše di phošagetšego le go se obamelwe ga dinako tša go ikgogela morago.

Dinyakišišo tše di dirilwe go lekola ditema tše di kgathwago ke melao le taolo ya dilwantšhaditwatši, go lemoga tlwaelo le bogolo bja tšhomišo ya tšona, go lekola mašalela le go retelela selwantšhaditwatši ka go dipeakanyo tša tšweletšo tša diphoofolo tša go tšweletša dijo le temo ya dibjalo, le go amantšha dikutollo tše go maanophethagatšo a bjale ao a lego gona go lwantšha go bonagala ya go retela ga selwantšhaditwatši ka nageng ya Tanzania.

Go šomišitšwe mokgwa wa mahlakorentši (tekodišišo ka khomphutha, dinyakišišo tša ntle ga ofisi le dipoledišano).

Gape go etetšwe le mekgatlo ya maleba.

Go begilwe ka dikelo tša godimo tša go retelela penicillin G, chloramphenicol, streptomycin le oxytetracycline, kudukudu tša Actinobacter pyogenes, Staphylococcus hyicus, Staphylococcus intermedius le Staphylococcus aureus go tšwa go dikgomo tša maswi tše di rurugilego matswele le mo bathong.

Go hweditšwe ditlwaetšo tše di swanago go dikgogo moo mae le nama di šilafatšwago ke Escherichia coli strains resistant go amoxicillin + clavulanate, sulphamethoxazole le neomycin.

Tlwaetšo ye e golelago pele ya go retela go go golelago pele ga dihlare tše dintši tša E. coli, Klebsiella pneumoniae, Staphylococcus aureus le Salmonella le yona e hweditšwe go diphoofolo tše di ruetšwego go tšweletša dijo.

Koketšego ya methicillin resistant Staphlococcus aureus (MRSA) le extended-spectrum beta-lactamase (ESBL) ka lekaleng la leruo go la Tanzania e begilwe.

Diphathotšene tše di hlaotšwego go diphoofolo di ile tša itšhireletša kgahlanong le ampicillin, augmentin, gentamicin, co-trimoxazole, tetracycline, amoxicillin, streptomycin, nalidixic acid, azithromycin, chloramphenicol, tylosin, erythromycin, cefuroxime, norfloxacin le ciprofloxacin.

Tšhomišo ye e oketšegilego ya dilwantšhaditwatši tša prophilakesese, le tša kalafo kgahlanong le diphathotšene le tša tlhohleletšo ya kgolo go leruo, temo ya meetsing le tšweletšo ya dibjalo e ile ya lemogwa.

Go hlohleletšwa gore go be le leanophethagatšo la One Health go lwantšha go retelela dilwantšhaditwatši (AMR) ka makaleng a tša dijo le tša temo ka nageng ya Tanzania.

Ditšhišinyo tše di ka kgonagalago di akaretša (a) tekololeswa ya melao le phethagatšo; (b) tšhomišo ya selwantšhaditwatši (AMU), AMR le temogo le tlhohleletšo ka mašalela a dilwantšhaditwatši magareng ga bakgathatema go dipeakanyo tša tšweletšo tša dijo; (c) go matlafatšwa ga mananeo a diphatišišo le a tlhokomedišišo a AMU, AMR le AR; (d) tšweletšo ye e kaonafaditšwego le tšhomišo ya diteko tša potlako le tša boitlhagišetšo tša phekolo le tlhohleletšo ya ditheo tša tšhireletšo ya bophelo; le (e) ditlwaetšo tše botse tša temo.

Tšhomišo ya tshedimošo ye go kaonafatša dipholisi tša maphelo ka lekaleng la mmušo le go fokotša boima bja AMR di tla itemogela kholego.

Summary Title

Mekgwa ye mekaonekaone e ka fokotša go itšhireletša kudu ga dilwantšhaditwatši ka nageng ya Tanzania

Tanzania e na le dikelo tša godimo tša go itšhireletša go dilwantšhaditwatši, se se šupa gore batho ga ba ikarabele gabotse go dihlare tšeo di lwantšhago malwetši ao a hlolwago ke diphetetšo tša dipaktheria.

Banyakišiši ba ile ba tloga ba nyakišiša go tsenelela mabaka ao a ka hlolago go itšhireletša go dilwantšhaditwatši gomme ba hwetša gore ditlwaetšo tše mpe ka makaleng a dijo le tša temo di swanetše go rarollwa go fokotša go itšhireletša go dilwantšhaditwatši.

Dilwantšhaditwatši di šomišwa ka bophara go ditšweletšwa tša dijo tše di tšwago go diphoofolo le gore di be di kgethetšwe go feta tekanyo go ditikologo tša maphelo, gomme tša di dira gore di se šome ka tshwanelo.

Go itšhireletša go dilwantšhaditwatši ke matšhošetši a tša maphelo ao a lebanego le lefase.

Tšhomišo ya go feta tekanyo ya go itšhireletša go dilwantšhaditwatši go diphoofolo e ka amanywa le balemi le batho ba bangwe bao ba šomago ka diphoofolo bao ba se nago maswanedi a go šomiša dilwantšhaditwatši tše ka nepagalo ka lebaka la thuto ye e fokolago.

Dinyakišišo tše di be di nepile go nyakišiša ka moo molawana wa mmušo o lego šomago ka tshwanelo ka gona wa tšhomišo ya dilwantšhaditwatši go la Tanzania.

Banyakišiši ba be ba nyaka le go bona le ka moo dilwantšhaditwatši di šomišwago kudu go feta tekanyo ka go nyakana le mašalela a tšona go dipeakanyo tša tšweletšo tša diphoofolo le merogo.

Nepokgolo e be e le go šišinya maanophethagatšo tša go lwantšha go itšhireletša go dilwantšhaditwatši ka nageng.

Banyakišiši ba lekotše dingwalwa le go etela mafelo moo dilwantšhaditwatši di šomišwago.

Gape ba ile ba lekodišiša le go botšiša batho ba 32 dipotšišo, le go swara ditherišano tša dihlopha tše kgolo le balemirui ba dikgogo ba 83.

Dinyakišišo di utollotše dikelo tša godimo tša go retelela dilwantšhaditwatši tša penicillin G, chloramphenicol, streptomycin le oxytetracycline.

Dilwantšhaditwatši tše bohlokwa tše di šomišwa kgahlanong le diphathotšene tše bjalo ka Staphylococcus aureus, tšeo di hlolago go ruruga ga matswele, e lego phetetšo ye bohloko ya matswele go batho le dikgomo tša maswi.

Ba utollotše gore dipoelo tše dingwe tšeo e lego tlhobaboroko ka lekaleng la diruiwa ka nageng ya Tanzania, go swana dikelo tša godimo tša go itšhireletša go selwantšhaditwatši sa Escherichia coli (E. coli), seo se ka hlolago bolwetši bja ka dimpeng bja magareng go fihla go bjo kotsi.

Banyakišiši ba lemoša gore go na le kelo ye e hlatlogilego kudu ya dilwantšhaditwatši tšeo di šomišwago ke balemi bjalo ka prophilakesese (magato a thibelo) le go thuša leruo go atafala ka lebelo.

Banyakišiši ba šišinya gore makala a dijo le tša temo ka nageng ya Tanzania a šomiše mokgwa wa One Health, wo o elago tlhoko tikologo, diphoofolo le batho bao ba amegago ka moo bolwetši bo phatlalalago, go lwantšha go itšhireletša go dilwantšhaditwatši.

Dinyakišišo di šišinya gore Tanzania e lekodišiše melao ya yona ya tša temo le ka moo e phethagatšwago.

Banyakišiši ba hlohleletša mekgwa ye mekaone ya thuo ya leruo le gore ba šomiše diteko tša lebelo tše phekolo go netefatša maphelo le polokego ya leruo la bona, gore ba kgone go fokotša tšhomišo ya tšona yeo e sa nepšago ya dilwantšhaditwatši.