Skip to main content
SearchLoginLogin or Signup

Mehuta ya magotlo e thuša ditsebi tša mahlale go kwešiša diphetetšo tša E. coli go masea

Northern Sotho(Sepedi) translation of DOI: 10.1101/2020.06.12.148593

Published onJul 16, 2023
Mehuta ya magotlo e thuša ditsebi tša mahlale go kwešiša diphetetšo tša E. coli go masea
·

Phetetšo ya Enteropathogenic Escherichia coli (EPEC) e Hlola Letšhollo, Kgobatšo ya ka Maleng, Diphetogo tša Tšhilego ya dijo le Kamogelego ya tšona ye e Oketšegilego ya ka Teng go Mohuta wa Magotlo

 Enteropathogenic E. coli (EPEC) e bonwa bjalo ka ye nngwe ya ditšweletšwa tše kgolo tše di hlolago dipaktheria go letšhollo la masea lefaseng ka bophara.

Magotlo ao a tshwešitšego letswele a mohuta wa C57BL/6 ao a filwego dilwantšhaditwatši peleng a ile e nwešwa EPEC ya mohuta wa go se tlwaelege goba escN mutant (ye e se nago motswako wo o ntšhago mohuta wa 3) go laetša go hwetšagala ga ditwatši mmeleng, go ikarabela go morurugo le ditetelo tša diteko tša kalafo nakong ya phetetšo.

Go tsenwa ka bogare tšhomišo ya dilwantšhaditwatši tša maekhropayota tša ka teng go kgontšhitše go atafala ga go hwetšagala ga ditwatši mmeleng go go hlotšwego ke EPEC ya mohuta wa go se tlwaelege gomme ya hlola kgolo ye e sa tlwaelegago le letšhollo.

Go lemogile koketšego ya dipayomakha tša go morurugo, dikhemokhaene, kgoboketšo ya disele le disaethokhaene tša morurugo go ditlhalenama tša ka teng.

Go lemogilwe le diphetogo tša metapolomiki go magotlo ao a tšheletšwego EPEC ao a laeditšego diphetogo tša TCA cycle intermediates, go lokollwa ga khereathine go go oketšegilego le diphetogo go dikelo tša metapolaete tša maekheropiale tša ka teng.

Go feta fao, mo matšatšing a 7 morago ga phetetšo, le ge boima bja mebele bo be bo kaonafala, magotlo ao a tšheletšwego EPEC a itemogetše kamogelego ye e hlatlogilego ya dijo ka teng le go fokotša dikelo tša dipaktheria tša claudin-1.

escN mutant e hlotše go hwetšagala ga dipaktheria go magotlo, eupša ga se gwa ba le diphetogo go boima bja mebele goba dipayomakha tše di hlatlogilego tša morurugo, tše di bontšhago bohlokwa bja T3SS go bokgoni bja EPEC go hlola bolwetši go mohuta wo.

Ge re ruma, phetetšo ya mohuta wo wa magotlo ao a alafilwego ka dilwantšhaditwatši e hlamilwe go kopiša ditetelo tše tše ntši tša diteko tša kalafo tše di bonwego go bana bao ba nago le phetetšo ya EPEC le go hlahloba dikgonagalalo tše di ka bago gona tša ditsela tše di kgethilwego tša go hlola bolwetši.

Mohuta wo o ka thuša go kwešiša ka botlalo ditsela tše di amegago go tlholego ya bolwetši ya diphetetšo tša EPEC le ditetelo tše di ka kgonagalago le gona tša thuša tšweletšong ya seo e ka bago maitekelo a thibelo goba a kalafo ya bolwetši.


Mehuta ya magotlo e thuša ditsebi tša mahlale go kwešiša diphetetšo tša E. coli go masea

 Go masea le bana ba bannyane, paktheria ya E. coli (Escherichia coli) e hlola bolwetši bjo kotsi, go akaretša letšhollo, go fiša ga mmele, go betola, go hlaelela meetse mmeleng, ešita le lona lehu.

Ditsebi tša mahlale di hweditše tsela ya go kopiša maswao a sebopego sa E. coli ao a bitšwago EPEC (Enteropathogenic E. coli) go magotlo ao a feteditšwego, gore ba kgone go nyakišiša ka moo bolwetši bo hlolegago ka gona.

 Mo nakong ye e fetilego, ditsebi tša mahlale tše di dirilego dinyakišišo ka E. coli di šomišitše diphoofolo tše di nago le phetetšo, go swana le dikolobe le magotlo, go leka go kwešiša bolwetši.

Ge maswao ao a bonwago go batho a ka tšweletšwa gape ka nepagalo go diphoofolo, se se ka ba mohola go tšweletšo ya meento goba dikalafo tše mpsha.

Ka madimabe, go fihla gabjale, ditsebi tša mahlale di hweditše go le boima go kopiša maswao ka moka a phetetšo go swana thwii le ka moo a tšwelelago ka gona go batho.

 Ka dinyakišišong tše, banyakišiši ba be ba nyaka go tšweletša maswao ao a swanago a E. coli ao a bonwego go bana bao ba nago le bolwetši bja EPEC go magotlo ao a nago le phetetšo.

A mangwe a maswao a bohlokwa ao a gogilego šedi e kgolo e bile letšhollo, go gola ka go nanya le tlhabologo, go ruruga, le tshenyo ka teng.

Gape ba kganyogile le go dira diteko mabapi le ka moo phetogo ya ditšini go dipaktheria e ka amago maswao ao legotlo le itemogelago ona.

 Mathomong, banyakišiši ba alafile magotlo ka dilwantšhaditwatši go bolaya tše dingwe tša dipaktheria tša ka teng tšeo di lego gona, go dumelela dipaktheria tša E. coli gore di tšwelele le go gola gabonolo.

Morago ga moo ba tšheletše magotlo EPEC ya mehleng goba ye e sego ya fetošwa, goba EPEC ye e bego e tswakilwe gannyane gore e se be le maatla kudu go phetetšo ya disele tša ka teng.

Ba bapeditše magotlo a le sehlopha sa magotlo ao a phelegilego gabotse, ao a se nago phetetšo.

Banyakišiši ba ile ba lekodišiša magotlo ao a bego a arotšwe ka dihlopha go lemoga ka moo a golago ka gona le maswao a bolwetši.

 Magotlo ao a bego a tšheletšwe EPEC ya mehleng a gotše ka go nanya ge a bapetšwa le magotlo ao a se a tšhelelwa selo, le gona a ile a ba le letšhollo la go swana thwii le ka moo bana ba masea ba ka itemogelago lona.

Banyakišiši ba lemogile le “ditaetšo” tše di swanago tša khemikhale tša phetetšo go magotlo tšeo di bonwago go bana.

Magotlo ao a tšheletšwego phetetšo a itemogetše kgobalo ka teng ga ona le go bontšha dika tša go se kgone go tšweletša enetši yeo e hlokegago – e lego ntlha yeo banyakišiši ba dumelago gore ke yona e hlalošago go ota ge o na tšheletšwe phetetšo ya E. coli.

Ka go le lengwe, magotlo ao a tšheletšwego EPEC ye e tswakilwego gannyane a otile gannyane, a bile le maswao a mannyane ka kakaretšo a phetetšo, eupša ga se a itemogela kgobalo ya ka teng, le ge e le gore a be a na le dipaktheria mmeleng.

 Go dinyakišišo tša peleng, ditsebi tša mahlale di bile le bothata bja go tšweletša maswao a mangwe go magotlo, go swana le letšhollo.

Go kgona go kopiša maswao a a EPEC go tikologo ya tlhago, ka gare ga mala, ke kgatelopele ye bohlokwa.

Mohuta wo wa magotlo o ka thuša banyakišiši go kwešiša thwii ka moo maswao a tšwelelago go diphetetšo tša EPEC, moo mafelelong go ka thušago ditsebi tša mahlale go tla ka ditsela tše kaone tša kalafo go thibela goba go lwantšha maswao a.

 Mafelelong, se se ka hlola gore go tšweletšwe dikalafo tše kaone goba meento ye e ka kaonafatšago seemo sa maphelo go bana ka dinageng tše di hlabologago.

Dinyakišišo tše e bile tšhomišano magareng ga banyakišiši ba go tšwa dinageng tša Afrika Borwa, Brazil, UK le USA.

Connections
1 of 5
Comments
0
comment
No comments here
Why not start the discussion?