Go farologana go gogolo ga ditlhamegotšini go Plasmodium vivax go tšwa Sudan le dikamano tša yona go ditlhamegotšini le dihlaolwa tše dingwe tša tikologo

Bolwetši bja malaria ao Plasmodium vivax ke bolwetši bjo bo hlagago ditikologong tše di fišago bjo bo tshedišwago mahlo ka Afrika ka baka la dikelo tša fase tša go hlaga ga bolwetši le tlhokego ya kalafo ye e nepagetšego.

Kgauswinyana, go bile le tlhatlogo ya godimo ya malwetši a P. vivax ka Bohlabela bja Afrika ao go kwagalago gore a phatlalalela ka dinageng tša bodikela.

Dinyakišišo tše di dirile diphatišišo tša tikologo yeo bolwetši bo hlagilego gona le dipharologantšho tša ditlhamegotšini tša P. vivax go la Sudan ka maswao a 14 a maekhrosathalaete.

Go kgobokeditšwe palomoka ya disampole tše 113 tša P. vivax go tšwa dilete tše pedi, e lego New Halfa le Khartoum go la Sudan.

Go feta fao, datha go tšwa disampoleng tša tikologo tše 841 ye e kgobokeditšwego go dathapeisi ya tshekatsheko ya ditlhamegotšini tša lefase ka bophara e akareditšwe go tshekatsheko go tšwetša pele dikamano tša ditlhamegotšini magareng ga dihlaolwa tša P. vivax go dikelo tša dilete le tša lefase ka bophara.

Go kelo ya ka seleteng, re lemogile dihapolothaepe tše 91 tša moswananoši le tše 8 tše di abelanwago magareng ga disampole tša Sudan.

Pharologantšho yeo ya ditlhamegotšini ya godimo ge e bapetšwa le dihlaolwa tše dingwe tša tikologo di fana ka thekgo go haephothesese ya gore P. vivax e hlagile la mathomo go tšwa Afrika.

Go sekala sa lefase ka bophara, ka ge go šetše go laeditšwe, re lemogile go hlopšha ga ditlhamegotšini tša go ikgetha tša dihlaolwa tša P. vivax go tšwa Afrika, Amerika Borwa, le Asia (go akaretša Papua New Guinea le Solomon Island) ka motswako wo o beetšwego mellwane ka dihlopheng tše tharo ka moka.

Tshekatsheko ya karolo ya motheo le lešika la faelotšenethiki di laeditše diphathene tša tlhopho tše di swanago le go laetša seabe sa dihlaolwa tša Afrika go dipharologantšho tša ditlhamegotšini tše di lemogilwego lefaseng ka bophara.

P. vivax ya Bohlabela bja Afrika e bontšhitše go swana le tše dingwe tša dihlaolwa tša Asia tše di šišinyago matseno ao a ka kgonagalago a bjale.

Dipoelo tša rena di bontšha pharologantšho ya ditlhamegotšini tše di tseneletšego tše di hlagago mmogo le go se lekalekane ga kamantšho ya mafelo a mantši a bohlokwa, ao a bontšhago go šoma ka tshwanelo ga go šomiša maswao a maekhrosathalaete go phethagatša magato a mabotse a taolo.

Ditsebi tša ditlhamegotšini di lota mohlala wa go phatlalala ga dinwamadi tša malaria tše di sa tsebegego gabotse go kgabaganya lefase

Banyakišiši ba lotile mohlala wa ditšenethiki tša e tee ya dinwamadi tše di hlolago malaria go lota mohlala wa ka moo mehuta ye e fapafapanego e ka phatlalalago go kgabaganya lefase.

Ba bolela gore senwamadi, Plasmodium vivax, se ka ba se hlagile ka Afrika.

Banyakišiši peleng ba be ba nagana gore dikelo tša malaria tšeo di hlotšwego ke senwamadi se di be di le fase.

Eupša, go bontšha gore malwetši a tloga a hlatloga ka tsela ye e makatšago go la Bohlabela bja Afrika le dikarolong tše dingwe tša lefase.

Malwetši a malaria a Plasmodium vivax (PV) gantši ga a šoro kudu, eupša dinyakišišo tša bjale di bontšha gore PV e ka iphihla mebeleng ya batho le go ba fetela leboelela, ya hlola gore ba lofe mošomong.

Se, gammogo le nyakego ya go hwetša kalafo ya leboelela, di ka ditela kgolo ya diekonomi.

Ka dinyakišišong tše, banyakišiši ba be ba nyaka go sekaseka ditlhamegotšini tša dinwamadi tša PV tše di lemogilwego mafelong a go fapafapana lefaseng ka bophara.

Datha ye ya ditlhamegotšini le ya tikologo e ka thuša balaodi ba maphelo go fokotša go phatlalala ga PV le go alafa malaria bokaone.

Banyakišiši ba tšere DNA go tšwa go disampole tše di tšerwego ka go hlaba monwana ka tšhwaana go balwetši ba malaria a PV go tšwa New Halfa le Khartoum, tše di lego Sudan ka bobedi.

Ba šomišitše le datha go tšwa go disampole tše di kgobokeditšwego ka dikarolong tše dingwe tša Afrika, Amerika Borwa, le Asia.

Ba bapeditše disampole go hwetša dilo tše swanago le tše di sa swanego go kgabaganya ditikologo.

Banyakišiši ba hweditše gore ditlhamegotšini tša disampole tša PV ka kakaretšo di be di swana le disampole tše dingwe go tšwa kontinenteng ye e swanago.

Se se šupa gore ba ka kgona go tseba moo sampole e tšwago gona go lebeletšwe ditlhamegotšini tša yona.

Sa go kgahliša, ba lemogile gore disampole tše di kgobokeditšwego ka Afrika di be di farologana go lebeletšwe ditlhamegotšini go fapana le disampole tše di tšwago dikontinenteng tše dingwe.

Ka mantšu a mangwe, disampole tše di kgobokeditšwego ka Asia, mohlala, di be di swana kudu le disampole tše dingwe tša Asia go fapana le disampole tša Afrika ge di bapetšwa le disampole tše dingwe tša Afrika.

Dipharologantšho tša ditlhamegotšini ka Afrika di šišinya gore PV e tšwa ka Afrika.

Gape ba lemogile gore disampole tša Afrika di be di swana kudu le disampole tša Asia go feta disampole tša Borwa bja Amerika.

Se se šupa gore batho goba diphoofolo bao ba fetetšwego ke PV ba ka ba ba sa tšwa go etela ka Afrika le Asia.

Go lota mohlala wa ditlhamegotšini tša senwamadi ka tsela ye go fa ditsebi tša mahlale lesedi mabapi le ka moo pathogen e phatlalalago ka gona go ditikologo tše di fapafapanego.

Banyakišiši ba bolela gore dinyakišišo tša ka moso di ka šomiša tshedimošo ye go hlaola dipharologantšho tša tikologo, go swana le dithaba, tšeo di kgaoganyago mehuta ye e fapafapanego ya PV.

Banyakišiši bao ba dirilego dinyakišišo tše ba be ba etšwa Sudan, Eritrea, Fora, le USA.